Rakastu pilveen – mutta mihin niistä?

Minulle ovat tulleet projektien kautta tutuiksi Amazon Web Service, Microsoft Azure ja Google Cloud Platform. Lisäksi rakennamme demoja IBM Cloud -alustalle, ja olen kokeillut myös RedHat OpenShift -alustaa. Tein haun sanoilla ”pilvipalvelujen tarjoajat” ja sain vastaukseksi 15 suosituinta. Osa nimistä oli tuttuja, mutta joistakin en ollut kuullut koskaan.

Konsultointialalla meillä on tapana kutsua itseämme teknologia-agnostikoiksi, etenkin organisaatioiden tasolla. Emme siis usko yleispäteviin työkaluihin. Mikä on minun tilanteeni? Voinko olla aidosti asiantuntija, jos haluan keskittyä vain yhteen asiaan?

Yhdestä alustasta valinnanvapauteen ja pilvipalveluihin

Opiskeluaikoina vitsailimme, että laitoksemme johtajalla oli kaikki Microsoftia alusvaatteita myöten. Avoimen lähdekoodin ja Microsoftin välillä oli tuolloin jo jonkin verran kilpailua. Käytimme paljon Microsoftin teknologioita, kuten Visual Basicia. Se tuntui suurenmoiselta työkalulta: sillä pystyi luomaan käyttöliittymän lomakkeiden avulla. Onneksi tarjolla oli myös olio-ohjelmoinnin kursseja, joten pääsin tutustumaan Javaan. Tuolloin emme osanneet edes uneksia julkisista pilvipalveluista, vaan sovellukset pyörivät paikallisissa järjestelmissä. En kyllä kaipaa noita aikoja.

Kun työskentelin ohjelmistoyrityksessä, oli helppo valita alustan rakentamisessa käytettävät ratkaisut, ja valinta oli jälleen kerran Microsoft. Silverlight ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen vaihtoehto... Julkisten pilvipalvelujen yleistymisen myötä yritys alkoi käyttää AWS-alustaa, johon liittyen meilläkin on järjestetty sisäinen AWS Camp. No, kyllähän .NET ja AWS sopivat ihan hyvin yhteen. Aloin itsekin tuolloin käyttää yhä enemmän julkisia pilvipalveluja: palvelitonta tietotekniikkaa, ohjelmointirajapintoja, NoSQL-tietokantoja, lambda-arkkitehtuuria ja kaikkea muuta kivaa. Olin tuon yrityksen palveluksessa 16 vuotta. Sitten oli aika siirtyä erikoisteknologioista vähän yleisempiin.

Noihin aikoihin minusta tuli teknologia-agnostikko, ja kutsuin itseäni generalistiksi eli yleistaitajaksi. Ratkaisuarkkitehtinä olen luottanut paljon kollegoihini: yksityiskohtien tuntemuksessa johtavat ohjelmistokehittäjät ovat kullanarvoisia. Ratkaisuja suunnitellaan nykyisin PowerPointissa. Viitearkkitehtuurin voi valita tapauskohtaisesti johtavilta pilvipalvelujen tarjoajilta, mikä on asiakkaan kannalta hyvä ratkaisu. Vaihtoehtoja ovat Azure, AWS, GCP ja monet muut. Niissä on pitkälti samanlaiset komponentit, viestijonot, relaatiotietokannat, konttialustat ja niin edelleen. Jos pitäisin pilvialustaa vain oman verkon jatkeena tai korvikkeena, kaikki olisi vieläkin helpompaa. Käyttäisin sitä tietojenkäsittelyyn ja ehkä myös tallennukseen ja koodaisin kaiken siihen päälle. Mutta se ei ole pilvialustojen pointti.

Mihin pilvialustoja tarvitaan?

Pilvipalvelut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

• Infrastructure as a Service (IaaS)
• Platform as a Service (PaaS) ja
• Software as a Service (SaaS).

IaaS on joustavin vaihtoehto: tietojenkäsittelyn, verkot ja tallennuksen voi hoitaa pilvipalvelussa. PaaS on tuotteistettu hieman pidemmälle: se tarkoittaa esimerkiksi tietokantojen tarjoamista palveluna. SaaS on pilvipalvelujen tarjonnan pisimmälle tuotteistettu muoto. Yleensä se tarkoittaa pilvipohjaisia kolmannen osapuolen ratkaisuja, joista Salesforce on yksi esimerkki.

PaaS on suosikkini: se tarjoaa omien ratkaisujen käyttämisessä tarvittavan teknologian. Se ei sisällä liiketoimintalogiikkaa, mikä taas on meidän erikoisalaamme. Konsulttiyrityksen tärkein voimavara ovat työntekijät, jotka luovat liiketoimintalogiikan. PaaS-palvelujen ansiosta meidän ei enää tarvitse käyttää loputtomasti aikaa infrastruktuuriin, vaan voimme keskittyä arvonluontiin. Toinen tärkeä voimavara ovat uudelleenkäytettävät komponentit: DevOps-menetelmät ja valmiit CI/CD-putket.

Näillä voimme luoda asiakkaillemme arvoa entistä nopeammin. Enää ei tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa infrastruktuurin rakentamiseen, ja valmista tulee muutamassa päivässä, kun asiakkaan piti aiemmin odottaa viikkokausia. Esimerkiksi Spark-klusterin rakentaminen oli aiemmin monimutkaista ja onnistui vain pitkälle erikoistuneelta asiantuntijalta. Nyt se vie vain muutaman minuutin. Sama koskee myös asiakkaan työnkulkujen infrastruktuuria.

Miten pysyä mukana pilvipalvelujen kehityksessä?

Tämä kaikki on tietysti saatavilla kaikilta pilvipalvelujen tarjoajilta. Otetaan esimerkiksi lambda-arkkitehtuuri: AWS ja Azure – ja luultavasti kaikki muutkin – soveltavat samaa arkkitehtuurin periaatetta, mutta yksityiskohdissa on eroja. Kummankin pilvipalvelun ytimessä on Databricks (Spark Cluster), mutta sitä ympäröivät komponentit ovat erilaisia: Azure Data Factory, Storage, Event Hub, Functions, Stream Analytics, SQL DW, Analysis Services tai AWS S3, Kinesis Firehose tai Data Streams, Lambda, Redshift, Kinesis Analysis...

Nämä voitaisiin korvata muilla komponenteilla tai uudemmilla versioilla. Siksi pilvijärjestelmät kehittyvätkin niin nopeasti, että on mahdotonta pysyä kaikesta ajan tasalla. Myös joukossa on voimaa: tiedän, että kollegani käyttävät pitkälti samoja komponentteja kuin minä, joten heidän näkemyksistään on minulle oikeasti apua.

Eikä yhteisömme rajoitu omaan organisaatioomme: tunnen Microsoft-arkkitehtejä ja Most Valuable Professional (MVP) -asiantuntijoita, joiden tehtävänä on kouluttaa ja auttaa meitä. Se on erittäin hienoa. Tilanne on luultavasti sama myös muilla pilvipalvelujen tarjoajilla, mutta tunnen Microsoftin asiantuntijat henkilökohtaisesti, mikä helpottaa asioiden hoitamista.

Minun valintani? Azure

Kuten ehkä jo arvasitkin, minun valintani on Azure. Google Cloud Platform on ollut käytössä vain yhdessä pienessä projektissa – muuten olen ollut uskollinen Azurelle. Viime kuukaudet ovat olleet hienoa aikaa. Suoritin Azure Solutions Architect -tutkinnon eli olen keskittynyt täysipainoisesti Azureen.

Nyt rohkenen jo sanoa, että olen Siilin Azure Lead, johtava Azure-asiantuntija.

Kirjoittanut

Jani Iivari