Yhden miehen monet roolit
Mereltä käyvä tuuli vihmoo tutusti vasten kasvoja, kun Juho Pekkala polkee pyörällään Oulun Metsokankaalta kohti keskustaa. Matkaa kotoa kaupunkiin kertyy kymmenisen kilometriä – siinä ehtii herätä hyvin ennen töihin menoa. Paluumatkalla se toimii myös tehokkaana alkulämmittelynä ennen salitreeniä.
Rovaniemeltä kotoisin oleva mies muistaa, miten kotikaupungissa lähipunttisali urheiluopistolla sijaitsi Ounasvaaran päällä. Siinä sai melkein puolet treenistä tehtyä jo ennen kuin pääsi salille. Oulussa mäkiä ei juuri ole, mutta tuulta senkin edestä.
– Sehän on se vanha vitsi, että ajoi pohjoiseen tai etelään, Oulussa on aina vastatuuli, Juho virnistää.
Juho tekee tämänkertaisen treenin tutulla ulkosalilla, jossa vuorossa on kuntopiiri. Juho on intohimoinen saliharrastaja ja treenaa yleensä kolmesti viikossa, monesti useamminkin. Punttisaliharrastus tuli miehen elämään hänen ollessaan 16-vuotias ja alkaessaan treenata armeijaa varten. Vuosien varrella siitä on tullut tärkeä osa elämää.
Treenaaminen ja rautojen nostelu on hyvää vastapainoa staattiselle työlle. Haallaksella* (nyk. Siili Solutions) Lead Software Developerina työskentelevä Juho on saanut myös työkavereita mukaan salille. Hän oli joitakin vuosia sitten mukana lanseeraamassa Oulun-toimistolle lounassali-konseptin: siihen kuuluu, että työporukka lähtee lounastunnilla punttisalille, jonka jälkeen haetaan lounas mukaan toimistolle.
– Se on mainio konsepti työhyvinvoinnin kannalta. Siinä tulee hoidettua samalla kertaa kroppaa ja päätä, kun vaihdetaan työkavereiden kanssa kuulumiset. Treenaaminen on mukavaa porukalla. Korona-aikana perinne on tosin vähän jäänyt, mutta toivon mukaan saamme sen vähitellen taas elvytettyä, Juho sanoo.
Uusi maailma avautuu
Paitsi punttisali, myös tietokoneet ovat olleet osa Juhon elämää nuoresta pojasta saakka. Kun kotiin tuli ensimmäinen tietokone, Juho kiinnostui sen mukanaan tuomista pelimahdollisuuksista. Pelaamisen hän oli aloittanut 8-bittisellä Nintendolla, mutta pöytätietokone 3D-pelimaailmoineen tarjosi pelaamiseen uusia ulottuvuuksia.
Rovaniemeläislähiössä yhteen hitsautunut poikaporukka tapasi pelata milloin kenenkin kotona, ja jossakin vaiheessa syntyi idea laneista. Niitä varten heidän oli opeteltava, miten koneet sai yhdistettyä samaan verkkoon. He hoksasivat nopeasti, että jonkun oli pystytettävä peliserveri, jonka kautta muut sai mukaan.
Tietoa pengottiin kaikkialta, mistä sitä oli saatavilla. Apuna käytettiin niin Mikrobitti-lehtiä kuin paremmin asioista perillä olevia tuttuja. Tietokoneet avasivat poikien eteen aivan uuden maailman.
– Olihan se siistiä, että pystyimme olemaan yhdessä jossakin ihan toisessa todellisuudessa ja ajankulusta ei ollut tietoakaan, Juho muistelee.
Tietokoneet toivat elämään aivan uudenlaista jännitystä. Esimerkiksi koulun atk-tunnilla pojat viestittelivät toisilleen komentokehoitteiden ja IRC:n eli tuttavallisemmin irkin kautta aivan opettajan valvovan katseen alla.
Isoin juttu kaveriporukalle oli verkkoroolipeli World of Warcraft. Sitä he pelasivat niin omalla porukalla kuin myöhemmin osallistumalla lanitapahtumiin. Pelin kautta Juho sai myös uusia ystäviä, joista osan kanssa hän pitää yhteyttä edelleen.
Kun Wowista julkaistiin jokunen vuosi sitten nostalgiapainos, vanha porukka kokoontui jälleen pelaamaan ja muistelemaan menneitä.
Vähitellen Juho alkoi ajatella, että tietokoneilla voisi kenties tehdä muutakin kuin pelata. Lukion jälkeen hän päätti hakea opiskelemaan tietotekniikkaa. Ei ollut sattumaa, että hän päätyi Ouluun, sillä osa hänen läheisimmistä pelikavereistaan oli sieltä kotoisin.
– Vasta myöhemmin olen tajunnut, miten paljon noista lapsuuden ja nuoruuden jutuista olen ammentanut esimerkiksi opiskelussa, ja työssäkin. Tuolloin emme ymmärtäneet, että pelaamisen varjolla opettelimme itse asiassa, miten tietokoneet ja verkot toimivat, ja samalla tutustuimme koodaamiseen. Pelimaailma kasvatti myös kuin huomaamatta englannin kielen taitoa.
Mobiili vaihtuikin webbiin
Nyt, kaksi vuosikymmentä myöhemmin, Juho on juuri saanut valmiiksi tietotekniikan diplomi-insinöörin opinnot, jotka hän suoritti työn ohella. Alun perin hän valmistui Oulun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi.
Aloittaessaan opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2009 Juhon urasuunnan piti olla selvä. Monia valmistuvia odotti paikka mobiilikehityksen parissa Nokialla, joka oli tuohon aikaan yksi Oulun seudun suurimpia työllistäjiä.
Kuten nyt hyvin tiedetään, kupla kuitenkin puhkesi. Kun Oulun-toimipiste vuonna 2012 lakkautettiin ja kaupunkiin kipeästi iskenyt Nokia-lama alkoi, mukana meni myös Juhon varmana pitämä työ.
Kesätöissä oululaisen tilitoimiston it-osastolla Juho oli päässyt tutustumaan web-ohjelmointiin kirjanpitojärjestelmän kehitystyössä, ja se oli avannut hänelle mobiilimaailman lisäksi muitakin näkymiä. Kun Juho vuonna 2013 huomasi it-yhtiö Valamiksen etsivän harjoittelijoita ohjelmistokehitykseen, hän päätti hakea paikkaa.
– Meneillään oli pahin it-työttömyysaika, ja kuutta harjoittelupaikkaa haki toista sataa henkilöä. Oli ihme, että minut valittiin, Juho muistelee.
Monialaisen osaamisen rikkaus
Harjoittelun jälkeen Juho palkattiin Valamikselle ohjelmistokehittäjäksi. Hän työskenteli yrityksessä kahdeksan vuotta, kunnes siirtyi työskentelemään Valamiksen tytäryhtiö Haallakseen (nyk. Siili Solutions). Nyt Juho työskentelee Siilillä lead-tason kehittäjänä ja on päässyt monipuoliseen rooliin suunnittelemaan ja kehittämään pitkäjänteisesti suurta verkkopalvelukokonaisuutta.
Lead Software Developer -titteli ei kuitenkaan kerro aivan kaikkea. Visuaalisesti lahjakas ja kroonisen utelias mies on monipuolisen opiskelun avulla pystynyt kehittämään ja laajentamaan omaa rooliaan visuaalisempaan suuntaan.
– Minulla on tällä hetkellä hybridirooli, sillä olen mukana myös design-tiimissä. Visuaalisuus, käyttöliittymät ja käyttäjäkokemuspuoli kiinnostavat minua koodaamisen lisäksi, ja haluan kehittyä kokonaisvaltaisemmaksi ammattilaiseksi, Juho kertoo.
Juhon mukaan Haallaksella on aina kannustettu kehittymisessä ja oltu avoimia uusille ideoille, kuten oman roolin muovaamiseen omannäköiseksi. Hän näkeekin sen välttämättömänä, sillä koko ala on hänen mukaansa menossa yhä poikkitieteellisempään suuntaan, jossa tarvitaan uudenlaisia, monipuolisempia rooleja perinteisten lisäksi.
– Monialaista osaamista tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, koska kaikilla aloilla nojaudutaan kasvavissa määrin tietotekniikkaan. Silloin erilaiset taustat ovat rikkaus. Nykyään koulutuksissa jo yhdistetään tietotekniikka ja jokin perinteisempi ala, kuten esimerkiksi lääketiede ja tietotekniikka omaksi tutkinnokseen.
Parasta Haallaksella on Juhon mielestä se, että siellä on matala hierarkia ja työntekijöihin luotetaan. Heillä on yleensä vapaat kädet toteuttaa projekteja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä toki vaatii luottamusta myös asiakkailta.
– Meillä on onneksi mahtavat asiakkaat, joiden kanssa luottamus on rakentunut vuosien aikana vahvaksi. Heidän kanssaan on helppo puhaltaa yhteen hiileen.
Juho on tehnyt viime vuodet töitä saman asiakkuuden parissa. Julkisrahoitteisessa Hansel-järjestelmässä kilpailutetaan erilaisia valtion hankintoja, kuten vaikkapa Puolustusvoimien kyydityksiä. Kyseessä on voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen järjestelmä, mikä tuo Juhon mukaan omaan työhön merkityksellisyyttä.
– Minulle on tärkeää, että koen tekeväni työtä, joka oikeasti auttaa ihmisiä. Se on minusta myös Haallaksen asiakkaille yhteistä.
Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia
Oulu on vienyt Lapin miehen sydämen siinä määrin, että hän osti vastikään Metsokankaalta rivitalo-osakkeen. Siinä on myös oma pieni piha, jolla toivon mukaan lähivuosina temmeltää koirakaveri. Juhon elämässä on ollut viime vuosina koiranmentävä aukko.
– Tykkään liikkua luonnossa, ja olisi kiva saada siihen hommaan taas kaveri. Nyt kun olen saanut maisteriopinnot valmiiksi, koiralle olisi taas aikaa.
Vaikka Juho allekirjoittaa sanonnan siitä, että mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä, hän näkee tulevaisuutensa toistaiseksi Oulussa. Juhon mukaan Oulu on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on harrastusmahdollisuuksia, keikkoja ja muita kulttuuririentoja sekä monipuolisesti palveluita.
– Täällä ollaan käytännössä puolivälissä Suomea, ja täältä pääsee ketterästi etelään tai pohjoiseen. Ja meri on lähellä. En kaipaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun hälinään, hän pohtii.
It-alalla ja omalla työrintamalla Juho näkee tulevaisuudessa pelkkiä mahdollisuuksia.
– 20 vuotta sitten värkättiin nykymittapuulla vaatimattoman tehoisilla tietokoneilla ja näytöt olivat massiivia pömpeleitä, nyt sama setti moninkertaisilla tehoilla mahtuu housujen taskuun älypuhelimen muodossa. On mielenkiintoista nähdä, miten tekniikka on kehittynyt seuraavan 20 vuoden päästä ja millaisten asioiden parissa silloin töitä tehdään, Juho hymyilee.
Ja mikäpä on hymyillessä, sillä hän aikoo olla niitä jälleen etulinjassa kokeilemassa.
*Siili Solutions osti Haallaksen liiketoiminnan lokakuussa 2022. Voit lukea siitä lisää tämän linkin takaa.
Text: Annika Lius
Images: Harri Tarvainen