Muotoiluajattelu ei kuitenkaan ole niin sanottu hopealuoti. Pahimmillaan sen pintapuolisesta soveltamisesta jää käteen vain tuhlattuja resursseja eikä odotuksille saa vastinetta.
Kokosimme Siilin palvelumuotoilutiimin kanssa yhteen muotoiluajattelun tyypillisimmät sudenkuopat, joihin olemme törmänneet useissa kehityshankkeissa, sekä miten voit välttää ne ja saada eniten hyötyä muotoiluajattelun soveltamisesta.
1. Suhtaudut muotoiluajatteluun pintapuolisesti - “Eikös se ole vain sarja työpajoja”
Harmillisen usein muotoiluajattelu yksinkertaistetaan sarjaksi työpajoja tai työkaluja ja lähestymistä hyödynnetään usein vain kehitystyön alkusykäyksenä.
Todellisuudessa muotoiluajattelu on ongelmanratkaisun viitekehys, jossa on kyse pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta toiminnasta ongelmien ja liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.
Muotoiluajattelussa olemisen, ajattelun ja tekemisen tavat ovat yhtä tärkeitä:
- Olemisen tapa viittaa mielenlaatuun, josta on hyötyä muotoiluajattelua toteuttaville ihmisille ja tiimeille. Näitä ovat mm. muutokselle, uudelle tiedolle ja näkökulmille avoin asenne ja uteliaisuus ymmärtää tilanne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
- Ajattelun tapa puolestaan viittaa muotoiluajattelun prosessiin ja sen noudattamiseen (tästä lisää kohdassa kolme).
- Työkalut ovat nimensä mukaisesti vain työkaluja. Työkalut ja menetelmät valitaan kunkin ratkaistavan haasteen mukaan. Yksi muotoiluajattelun soveltamisen taito onkin valita kulloiseenkin haasteeseen sopivat työkalut ja menetelmät.
2. Luulet, että muotoiluajattelussa on kyse yksittäisen luovan ihmisen kyvykkyydestä
Suurin osa liiketoiminnallisista haasteista on niin monimuotoisia, ettei niitä voi ratkoa vain yhdestä, esimerkiksi teknisestä tai muotoilun näkökulmasta.
Ne vaativat laajaa kokonaiskuvan ymmärtämistä ja siksi työhön tarvitaan poikkeuksetta moniammatillinen tiimi.
3. Lähdet oikomaan muotoiluajattelun prosessissa
Suunnitteluprosessiin kuuluva tunteiden vuoristorata pelottaa tiimiä tai asiakasta, jonka seurauksena ratkaisu pyritään lukitsemaan liian aikaisessa vaiheessa. Tällöin saatetaan keskittyä ratkomaan ongelmaa, joka ei ollutkaan kaikkein tärkein.
Muotoiluajattelun prosessi on luonteeltaan tutkiva. Siinä pyritään ensin löytämään tärkein ratkaistava ongelma tai mahdollisuus ja vasta sitten edetään ratkaisun suunnitteluun.
Muotoiluajattelun prosessissa laajennetaan aina ensin näkökulmaa ja vasta sitten keskitetään päätökset osuvimpiin aiheisiin (kuva alla).
Design Thinking - muotoiluajattelun prosessi Double Diamond
Etenkin työtä aloittaessa on tyypillistä, että kehittäjät törmäävät mahdollisuuksien maailmaan, jossa oikean ongelman tunnistaminen kaikkien löydösten joukosta voi tuntua hankalalta. Ongelman ratkomisen parissa toimivan tiimin tunneskaala kulkeekin miltei poikkeuksetta toivosta turhautumisten kautta varmuuteen siitä, että löydetty ratkaisu on oikealla raiteella (kuva alla).
Emotionaalinen käyrä muotoiluajattelun soveltamisessa
Prosessin alussa syntyvä hähmäisyyden tunne voi luoda kehitystiimille houkutuksen tarttua ensimmäiseen vastaan tulevaan ratkaisuun. Kun paine löytää ratkaisu on kova, houkutus oikaista suoraan toteutukseen on suuri.
Oikomalla ei kuitenkaan synny vaikuttavimpia tuloksia. On tärkeää hyväksyä alkuvaiheen epävarmuus ja luottaa siihen, että soveltamalla suunnitteluprosessia saavutaan lopulta relevantteihin lopputuloksiin, vaikka ne olisivat jotain aivan muuta kuin mitä aluksi kuviteltiin.
4. Perustat suunnittelun oletuksiin faktojen sijaan
Ongelmanratkaisussa lähdetään heti alkumetreiltä väärään suuntaan, jos ratkaistavan haasteen valinta perustuu liiaksi mielipiteisiin tai olettamuksiin.
Erota faktat oletuksista! Keskeisiä tapoja varmistaa ratkaisun osuvuus ovat mm. ihmislähtöinen tutkimus, prototyyppien tekeminen ja niiden testaus yhdessä tulevien käyttäjien kanssa. Näin varmistat, että suunnittelupäätökset perustuvat todelliseen tietoon tai ainakin mahdollisimman osuvaan oletukseen asiakkaiden tarpeista.
5. Unohdat tasapainon asiakkaan, toteutuksen ja liiketoiminnan potentiaalin välillä
Asiakastarpeen, toteutuskelpoisuuden ja liiketoimintapotentiaalin välinen tasapaino menee useimmiten pieleen esimerkiksi seuraavista syistä:
- Tekninen maksimointi: Tuotteen tai palvelun tekniset ominaisuudet maksimoidaan, jolloin esimerkiksi tuotteen hintapiste kohoaa liian korkeaksi. Ratkaisu ei ole asiakkaille vetoava eikä siten tuota haluttua liiketoimintaa.
- Asiakkaan toiveiden maksimointi: Läheskään kaikki asiakkaiden mielestä haluttavat ominaisuudet eivät ole toteuttamisen arvoisia, mikäli niiden kaupallistamiseen ei ole löydettävissä sopivaa liiketoimintamallia.
- Sisäinen optimointi: Kehitys keskittyy liiaksi sisäiseen tekemiseen, jolloin unohdetaan todelliset asiakaskäyttäytymisen ja toimintaympäristön realiteetit ja muutokset.
Menestyvä liiketoiminta, tuote tai palvelu syntyy löytämällä tasapaino asiakastarpeen, toteutuskelpoisuuden ja liiketoimintapotentiaalin välillä. Tämän tasapainon löytäminen on muotoiluajattelun keskeisimpiä tehtäviä.
Muotoiluajattelun keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Mitä asiakkaamme todella tarvitsevat?
- Millaisia mahdollisuuksia meille voisi olla nykyisessä ympäristössä?
- Millaisilla tuotteilla ja palveluilla vastaamme tarpeeseen tai hyödynnämme mahdollisuuden?
- Mikä tuotteidemme rooli on asiakkaidemme elämässä
- Miten meidän tulisi organisoitua, jotta pärjäämme nyt ja huomenna?
- Miten ratkaisu vaikuttaa ympäröivään maailmaan?
Muotoiluajattelun onnistunut soveltaminen tuottaa lopulta osuvampia tuotteita ja palveluja, sekä pienentää niiden kehittämiseen liittyviä riskejä. Lopputulos on siis parhaimmillaan tyytyväinen asiakas ja menestyvä liiketoiminta.
Design thinking -prosessin soveltajan muistilista
- Älä oikaise prosessissa. Aina löytyy relevantti lopputulema, kun luotat prosessiin.
- Hyväksy alun henkinen paine ja ettet vielä alussa tiedä lopullista ratkaisua.
- Erota ongelman löytäminen ja ratkaisun muotoilu toisistaan.
- Hyväksy prosessin epälineaarinen luonne. Välillä joudut palaamaan prosessissa takaisinpäin.
- Työskentele moniosaajatiimeissä.
- Tavoittele tasapainoa ratkaisun haluttavuuden, toteutuskelpoisuuden ja kaupallisen potentiaalin välillä.
Haluatko keskustella liiketoimintasi kehittämisestä? Ota yhteyttä.
Kirjoittanut Juha-Matti Kosonen